Kun otsikon kehoitus alkoi kaikua ruokailuhetkien aikana turhan usein, oli keksittävä jotain. Lapsi ei malttanut millään istua tuolissa paikallaan, varsinkaan ruokailun loppuvaiheessa, vaan nousi seisomaan ja saattoi astua tuolista poiskin, kyllähän äiti tai isä ottaa kiinni.
Kehitimme "hoplaa!:n. Kun lapsi ilmoittaa, että on syönyt tarpeeksi tai kieltäytyy syömästä ja juomasta enempää, otetaan ruokalappu pois, sanotaan kiitos ja nostetaan hänet tuolista korkealle ilmaan sanoen samalla iloisesti: "Hoplaa!!". Tärkeää on, että "hoplaan" alkaessa on pylly penkissä ja jalat nätisti.
Tätä on käytetty nyt muutama viikko ja vaikka lapsi tarvitseekin edelleen usein muistutusta ("Miten ruokailu lopetetaan? Miten "hoplaa" alkaa?", on ruokailun loppuminen nykyään huomattavasti rauhallisempaa kuin ennen. Eipä tarvitse enää pelätä lapsen astuvan syöttötuolista tyhjyyteen tai konttaavan puurolautaselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti