Vauvoille ja pienille lapsille löytyy erilaisia kuvakirjoja, joissa on vaihtelevanlaatuisia kuvia. Itseäni ainakin ärsyttivät kuvakirjat, joissa oli lähinnä kuvia erilaisista leluista. Esimerkiksi omituisen näköistä soittorasiaa ei tuntunut mielekkäältä asialta opettaa vauvaa tunnistamaan, kun meillä ei tietenkään sellaista ollut.
Kirjoista luetaankin usein vain niitä sivuja, joista löytyy jotakin kiinnostavaa, kuten vaikka mopo. Siitä sainkin idean, että voisin leikata lehdistä kuvia tavallisista asioista ja liimata kartongille ja päällystää kontaktimuovilla, niin lapsi saisi katsella itseään kiinnostavia kuvia.
Äitini kehitti ideaa vielä eteenpäin ja laittoikin lehtileikkeet valmiiseen minivalokuva-albumiin. Näin kuvia voi vaihtaa kiinnostuksenkohteiden muuttuessa. Jos lapsi kaivaa kuvat ulos alumista, voi kuvataskut toki teipata kiinnikin (tai antaa kaivaa vaan).
Lehtileikkeiden lisäksi tai sijaan albumiin voisi laittaa myös läheisten kuvia. Siitä on hyvä sitten muistella vaikka isovanhempien nimityksiä, etenkin jos välimatkat ovat pitkät, eikä lapsen ole mahdollista tavata heitä kovin usein. Myös päiväkotiin mennessä vanhempien kuvat voivat auttaa ikävän hetkellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti