perjantai 21. kesäkuuta 2013

Piristystä surkeaan päivään

Kun yö on huudettu, päivällä kiljutaan, ei nukuta eikä syödä, ei viihdytä lattialla, mutta sylissäkin vain kiemurretaan, saattaa äiti ja/tai isi tarvita hiukan piristystä. Tässä pari ideaa lämpimälle kesäpäivälle:

Idea 1: Ilmakylpy




Ännännen kakkavaipanvaihdon jälkeen laita pyyhe parvekkeelle ja vauva siihen ilmakylpemään, itse voit samalla nauttia auringosta tai näkymistä (katsothan, että vauva on varjossa). Uusi ja mielenkiintoinen ympäristö auttaa vauvaakin viihtymään paremmin ja viileä tuulenvire pyllyposkilla helpottaa oloa helteellä.

Idea 2: Värikylpy
Tässä taiteillaan uhkarohkeasti vaatteet päällä ja pöydän ääressä. Muistattehan sen mustikkatahran? Näin se syntyi.

Tarvikkeet: mustikkasose/pakastemustikat, alaston vauva, paperia, kylpyhuone. Yhdistä ainekset. Säästä tulokset. Suihkuta vauva lopuksi.

Idea 3: Retki

Tarjoiluehdotus.


Ensin puet päällesi jotain mukavaa ja kesäistä. Pakkaat vauvan vaunuun tahi liinaan ja lähdet ulos. Takapihakin riittää, jolloin vaunuja ei tarvita. Hae lähikaupasta evästä, jos sitä ei löydy kotoa. Istu varjoisaan paikaan penkille tai viltille nautiskelemaan. Vauva voi nukkua tai maistella vähän nurmikkoa.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Aurinkosuojaa

Kuumalla säällä vauva saattaa nukkua vaunuissa shortseissa tai pelkässä bodyssa. Kun peittokin on liikaa, jäävät pienet jalat alttiiksi auringon porottaville säteille. Kiinnitä harso rattaiden kaareen lelulenkeillä. Niitä saa ainakin lastentarvikeliikkeistä ja ovat käteviä muutenkin, saat esimerkiksi ripustettua lelut lelukaaresta sopivalle korkeudelle. Tämä aurinkosuojavinkki on peräisin vauvafoorumilta.

Jos et halua maksaa montaa kymppiä vaunujen eteen tulevasta aurinkosuojasta, voit kiinnittää harson vaunukoppaan hiusnipsuilla (H&M:ssä oli ainakin tänä keväänä sopivan kokoisia). Huomaathan, että harsot eivät toki sisällä UV-suojaa. Suosittelen yksiväristä, tummahkoa harsoa, sillä se hämärtää vaunun sisäosaa parhaiten ja vauva tottuu pian harson tuomaan värimaailmaan ja kokee sen tutuksi ja turvalliseksi.


perjantai 14. kesäkuuta 2013

Liukuesteet

Olohuoneessamme on halpa Askon keinonahkainen rahi, joka on viime aikoina ollut vauvan (7kk) suosituin lelu. Rahi on juuri sopivalla korkeudella hänelle, siihen on hyvä nojata ja siitä on hyvä pudotella kirjoja ja leluja ja poimia ne sitten taas ylös, äidin avustuksella tietenkin. Rahin ongelma oli se, että se liukui parketilla lapsen alta pois. Varsinkin, kun seisomisesta tulee itsenäisempää, aiheuttaisi tuo liukuminen vaaratekijän. Rautakaupasta ei löytynyt kunnon kumisia tassuja, vain huopaisia ja muovisia. Kumiset tassut myytiinkin ovistoppareina. Nyt pysyy rahi paremmin paikallaan pienen nojatessa.

torstai 13. kesäkuuta 2013

Ilahduttavaa!

Siis joku lukee mun blogia ja se ilahduttaa häntä! Mahtavaa! Tuo joku on muuten Nadalna Per*****he-elämää-blogista. Sain ihan tällaisen hienon tunnustuksen:



Nyt se pitäisi jakaa eteenpäin viidelle muulle ilahduttavalle blogille. Hm, lukulistalta on vaikea löytää edes viittä blogia, mutta yritetään. Ekaksi tän hetken lemppari, Valeäiti, joka vahingonilahduttaa takuulla. Lähiömutsin DIY-projektit on erityisesti mun mieleen (minäkin olisin tehnyt leikkimaton itse, jos olisin tajunnut!). Taaperotalosta voi kurkistaa alle kaksi kuukautta omaa poikaa vanhemman Mariuksen ja tietty Viktorinkin edesottamuksia, ja silloin Vauvatehdas -nimellä kulkenutta blogia olen lukenut jo silloin "eiks meillekin kohta?"-vaiheessa. Ja tietysti aina ilahduttaa lukea ulkomaille muuttaneen ystävän viihdyttävästi kirjoitettuja edesottamuksia Suurherttuakunnasta. Muuta en oikeastaan lue, tosin varsin lupaavalta näytti tänään vilkaistu Päivän Keittoheitto, mutta koska Nadalnakin mainitsi sen, niin ei nyt laiteta tuplatunnustusta kuitenkaan, vaan viides paikka jää nyt tyhjäksi.

Sitten haasteeseen kuuluu listata 11 ilahduttavaa asiaa.

1. Lapsen onnellinen hymy aamulla surkeasti nukutun yön jälkeen.
2. Tämä tunnustus!
3. Vieraat, joiden varjolla saa herkutella muffinsseilla tai pizzalla
4. Naapuriin eilen syntynyt 10 pisteen vauva
5. Se oma alunperin 3 pisteen vauva, josta on tullut niin etevä ryömijä
6. Kesän retkisuunnitelmat, jotka toivottavasti vihdoin toteutuvat
7. Siskon puhelinsoitot
8. Vauvatreffit, sitten kun niille taas flunssalta pääsee
9. Uudet niksi-ideat, joita päässä kihisee jatkuvasti
10. Lastenhuoneen sisustaminen
11. Kaikki kommentit ja tykkääjät (ei siksi, että haluaisin olla kuuluisa blogisti, vaan koska olisi kivaa, jos näistä vinkeistä olisi hyötyä muillekin)

Lelujen ja ruoan heittely

NiksiPirkan vauva-osiosta luin jokin aika sitten tämän mainion niksin:
Kun vauva on siinä iässä, että lelujen heitteleminen on sitä parasta viihdettä, alkaa aikuista melko nopeasti turhauttaa jatkuva noukkiminen. Noukkimatta jättäminen taas aiheuttaa usein parkumista. Sido leluun naru ja se vaunuun/syöttötuoliin kiinni, niin saat hilattua lelun narun avulla ylös. Liikenteessä bonuksena se, ettei lelu mene likaiseksi, kun se ei osu maahan, eikä myöskään huku. Älä jätä vauvaa narun kanssa yksin ja sido se mielellään niin lyhyeksi, ettei se yletä kaulan ympäri.

Ruoan heittelyyn vähän apua tuo syöttötuolin alle asetettu edullisen huonekalufirman konttorituolialusta. Ei mene parketti pilalle, vaikka et heti ole pyyhkimässä sotkua. Tämä niksi on kavereilta kopioitu.


Tulipa ankea lelu kuvaan. Toisaalta ne on joskus vauvan mielestä hauskempia, kuin kaiken maailman härpäkkeet.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Zum-zum-zum!

Empiirisesti olemme havainnet, että nopeista, epämukavista pikkutoimenpiteistä saa paljon hauskempia, kun sanoo samalla nopeasti zum-zum-zum! Näihin kuuluuvat ainakin suun ja nenän pyyhkiminen, asennon kohentaminen sitterissä tai kaukalossa pyllystä nostamalla yms. Itse toimitus kannattaa suorittaa äänen tahtiin ja tietysti leveä hymy naamalla! Muutkin vastaavat hauskat äänet saattavat toimia yhtä hyvin, mutta miksi muuttaa toimivaa konseptia, joten emme ole kokeilleet...

Eroahdistuneen vauvan voi myös hämätä äidin poistuessa näköpiiristä antamalla mielenkiintoisen lelun tai erityisesti antamalla tutin vauvalle käteen (jos hän osaa itse laittaa sen suuhun), jolloin keskittyminen menee tutin suuhun taiteilemiseen, eikä siihen, että äiti lähtee.

Disclaimer: Tunteisiin ja käyttäytymiseen liittyvät jutut ovat tietysti yksilöllisiä. Tarkoitus on kertoa, mikä meillä on toiminut, jos vaikka samat jutut sattuisivat auttamaan muitakin.

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Leikkimaton laajennus


Kun vauva alkaa hiukan liikkua; kääntyä ja ryömiä, istua ja kontata, käy vanha pieni leikkimatto nopeasti pieneksi. Parketilla on hyvä olla välillä ja matto tuo erilaista alustaa, mutta kova lattia tai karhea matto eivät aina ole kovin mukavia. Isomman leikkimaton saat lasten peitosta. Tämä muumipeitto on löytynyt kirpputorilta 5 eurolla. Se pehmentää alustaa ja suojaa samalla vaaleaa olohuoneen mattoa, eikä kuitenkaan lopu pieneltä mönkijältä heti kesken. Myöhemminkin peitolle voi olla käyttöä esimerkiksi Lego-vaiheessa. Ei tule polviin matosta painaumia ja leikin lopuksi levitetyt Legot voi kipata peiton avulla takaisin laatikkoon.

Jäädytetty tutti



Hammaskipuilevalle vauvalle hetken helpotuksen tuo pakastettu tutti. Upota tutti ensin veteen ja paina säiliö tyhjäksi ilmasta. Tutti täyttyy vedellä. Voit myös laittaa tutin juoksevan veden alle kanta ylöspäin ja antaa säiliön täyttyä hitaasti. Jätä pieni määrä ilmaa, niin tutti ei veden laajentuessa mene rikki. Laita hetkeksi pakkaseen ja anna jäätynyt tutti vauvalle imeskeltäväksi.

Vinkki on taas peräisin jostain, mutta ei ainakaan omasta päästä!

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Pinnasänkyyn pääty helposti


Halusin tuunata pinnasänkyä hiukan (raskausaikana) ja samalla lisätä siihen päädyt. Löysin Hemtexistä kaksi torkkupeittoina myytyä kankaanpalaa, jotka olivat sattumalta juuri sopivan kokoiset ja muutenkin hellyttävät (teksti on My little prince). Ompelin yläkulmiin kaksi nepparia siten, että sain ne pinnasängyn ylälaitaan kiinni. Ja voilá, sängynpääty oli valmis! Silitä tuo kangas ei halunnut millään, kuten kuvasta näkyy, mutta eipä sitä enää juuri näekään, tuohon kun on ripustettu eri paksuisia peittovaihtoehtoja, harsoja sun muuta tällä hetkellä...

Sopivan pastamäärän arvioiminen

Sopivan pastamäärä arvioiminen voi olla hankalaa, pastaa lurahtaa pussista satunnainen määrä ja sitä on aina liikaa tai liian vähän. Jos mittaat tilavuuden ja laitatkin seuraavalla kerralla spagettia, olet taas ihan yhtä ulalla. Punnitse siis keittämäsi pasta, esim 70g/ ruokailija, niin sitä tulee aina sopiva määrä.




maanantai 3. kesäkuuta 2013

Pikkuvauvan kapalointi

Kokeilin vastasyntyneen kapalointia lakanaan sillä perinteisellä ohjeella, mutta pikku-Houdini keplotteli aina hetkessä kätensä vapaiksi, ja hermostui, kun joku törkimys alkoi keskellä yötä raapia naamasta. Ystävältä sain vetoketjulla suljettavan kapalon, joka toimi melko hyvin jonkin aikaa ja ostin vielä toisen ns. valmiskapalon tarranauhoilla. Kyllä sekin toimi, mutta tarranauhojen irroittamissti lähti kamala ääni ja kapalo jäi melko nopeasti pieneksi. Ja vauva senkun jatkoi huitomistaan. Tässä meillä parhaiten toiminut ratkaisu:

Tarvitset trikoisen (joustavan) peiton. Monenkokoiset peitot toimivat, mutta ihan valtavaa lienee vaikea kietoa vauvan ympäri.

Aloita asettamalla peitto lattialle ja vauva sen päälle, toiseen reunaan, niska ylälaidan korkeudelle.


Käännä peiton toinen reuna vauvan yli. Tässä vaiheessa joudut pitelemään niitä huitovia käsiä alhaalla, kietaisemaan peiton niiden yli ja jatkamaan äkkiä seuraavaan kohtaan.


Venytä joustava peitto napakaksi paketiksi, käännä vauvaa hiukan kyljelleen ja sujauta peiton reuna selän ja erityisesti pyllyn alle.


Valmista tuli. Tämä ratkaisu piti kädet enimmäkseen sidottuina, mutta silloin kun vauvaa alkoi kapalo harmittamaan aivan liikaa, se pystyi kuitenkin kiemurtelemaan itsensä vapaaksi tai ainakin kapaloa löysemmäksi. Käytin siis sen kanssa myös lapasia, jotta naamaan ei tulisi naarmuja siinäkään tapauksessa. Öitä kapaloratkaisu rauhoitti hyvin.



Herkkusienien viipaloiminen

Laiska sienten ystävä saa herkkusienet viipaleiksi nopeasti kananmunansiivuttimella. Aseta sienen kanta ylöspäin, niin leikkaus onnistuu parhaiten. Aika napakoitahan sienet toki on, mutta oma leikkurini ainakin on kestänyt tällaisen kohtelun, vaikka hiukan sen langat on alkaneet harottaa.




sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Porkkana- ja mustikkatahrat

Ne sitkeimmät tahrat (kakkatahrojen jälkeen, nihin auttaa muuten sappisaippua) syntyvät useimmiten vauvan aloitettua kiinteiden ruokien syömisen. Porkkanaan sotkeutunut vaate on sitkeästi keltainen ja mustikan sinisyyttä on todella vaikea poistaa. Nämä niksit ovat tarttuneet mieleen netistä, mutta tarkat lähteet eivät jääneet muistiin.

Tässä jo kuivahtanut porkkanatahra upouusissa konttaussukkahousuissa.




Tahra ei tavallisessa 40 asteen pesussa miedolla nestemäisellä pesuaineella lähtenyt kunnolla, vaan jäi haalean keltaiseksi.

 Vaan asetinpa sukkikset pariksi tunniksi aurinkoon, ja tadaa:



Ei jälkeäkään!


Seuraavaksi pieni innokas mustikkamaalaaja sai käärittyyn hihaansa luonnollisesti mustikkatahran, mutta käärimisen vuoksi tahra tuli siis vaatteen nurjalle puolelle.




Tässä tahra käsittelyssä. Lukemassani vinkissä suositeltiin piimää, mutta kun sitä ei meidän taloudessa käytetä, kokeilin luonnonjogurttia. Kaada kuivahtaneeseen tahraan (saa se olla toki tuorekin!) hyvä kerros ja anna kuivahtaa. Sitten normaalisti pesukoneeseen.



Lopputulos puhukoon puolestaan.


lauantai 1. kesäkuuta 2013

Maissinaksuista on moneksi

Tämä vinkki on saatu ystävältä.

Jos itse tehty sose onkin liian löysää, liuota lautaselliseen maissinaksu tai pari, niin sose sakeutuu.

Testasin kesäkurpitsasoseella:

Lähtötilanne.

Lisäsin naksun, peittelin sen soseella ja kävin vaihtamassa vaipan.

Sekoituksen jälkeen sose on selkeästi kiinteytynyt. Maissinaksusta jäi vähän pehmeää keltaista kökköä, joka ei syöjää haitannut.

Selviytymiskeinoja rintaraivareihin

Imetät kaikessa rauhassa. Yhtäkkiä vauva irroittaa otteensa ja alkaa huutaa täyttä huutoa. Ei suostu millään tarttumaan uudelleen tai kenties ei suostu edes aloittamaan, vaikka tiedät että nälkä on. Tulee herkästi itselle tosi kurja olo, mitä teen väärin, onko maito pahaa, onko vauvalla joku hätänä? Joskus rintaraivarien taustalla voi olla esimerkiksi refluksi tai korvatulehdus, mutta useammin kyse voi olla vaikkapa hitaasta herumisesta, maidon suihkuamisesta, ateriarytmin muutoksesta (ei sillä olekaan vielä nälkä, vaikka luulit),  tai siitä että vauvaa imututtaa, mutta ei ole nälkä ja maito mokoma vaan valuu suuhun koko ajan! Ympäristössä voi olla liikaa katseltavaa, tai sitten liian vähän. Aina syy ei ole helposti selvitettävissä, vaan jää mystiseksi, kuten moni asia vauvan kanssa.

Tässä muutamia meillä toimineita keinoja, lisää vinkkejä voit lukea täältä.

1. Kävele. Voit kokeilla rauhoittaa vauvan kävelemällä (tai antaa toiselle rauhoitettavaksi) ja istua uudelleen imettämään, mutta tietyssä vaiheessa meillä ei auttanut kuin kävellä imettäessä alakertaa ympäri. Alkuun tämä tuntui ihan mahdottomalta ajatukseltakin, mutta alkoi pian sujua, kun en muutakaan keksinyt.

2. Tutti. Välillä vauva vielä pulivuotiaanakin hermostuu rinnalle, ja silloin tutti auttaa rauhoittumaan. Sitten vauva syliin imetysasentoon ja rauhalliselta tyypiltä tutti pois ja tissi suuhun.

3. Anna pullosta. Tämä on kaksiteräinen miekka. Joskus saimme pullosta maitoa syöttämällä yliväsyneen ja nälkäisen vauvan rauhoittumaan niin, että hän jaksoi sitten pienen maitoannoksen jälkeen imeä paremmin rinnastakin. Kuitenkin pullo voi myös pahentaa rinnan hylkimistä, jos sieltä tulee helpommin maitoa kuin rinnasta. Varmista siis, että tuttikoko on sopiva, ettei pulloruokailu käy liian helpoksi lapselle, jota on tarkoitus vielä imettää.

4. Nosta olkapäälle ja röyhtäytä. Joskus kesken hyvin alkaneen ruokailun vauvalle saattaa tulla kivulias ilmakupla mahaan tai ruokatorveen, josta eroon pääsy helpottaa heti.

Rintaraivarit tuntuvat äidistä tosi pahalta. Ne eivät kuitenkaan yksinään ole missään nimessä merkki siitä, että imetys pitäisi lopettaa, ja ne helpottavat yleensä jonkin ajan kuluttua. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että asia on todella hankala ja kuormittava, etkä enää jaksa yrittää, niin tietenkin imetyksen voi myös lopettaa. Varmista, että olet tehnyt omasta mielestäsi riittävästi, jotta ei sitten tarvitse pohtia myöhemmin, luovutinko liian aikaisin. Omaa mielenterveyttään ei kuitenkaan missään nimessä kannata imetyksen alttarille uhrata. Joskus auttaa jo se, että antaa itselleen luvan antaa korviketta esimerkiksi seuraavana päivänä tai parin päivän päästä. Se saattaa rentouttaa kireää ja huolestunutta äitiä niin, että tilanne alkaakin sillä aikaa helpottaa.

Disclaimer: Tunteisiin ja käyttäytymiseen liittyvät jutut ovat tietysti yksilöllisiä. Tarkoitus on kertoa, mikä meillä on toiminut, jos vaikka samat jutut sattuisivat auttamaan muitakin.

LinkWithin

Saatat tarvita myös näitä vinkkejä: