Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauvanhoito. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauvanhoito. Näytä kaikki tekstit

tiistai 20. lokakuuta 2015

Pienen pojan vaipanvaihdosta

Vaipan vaihtoon sisältyy aina se riski, että a) vauva b) vaihtaja ja/tai c) hoitopöytä ja muu ympäristö kastuvat. Poikavauvat erityisesti kunnostautuvat pissiliirin suihkimisessa pidemmälle, kuin olisit osannut kuvitellakaan. Ja taas on vanulaput ja rasvapurkit märkinä.

Vaipan vaihtaminen mahdollisimman nopeasti toki ehkäisee ongelmaa, mutta toisaalta vaipan alla hautunut iho tarvitsisi ilmaakin, ja vaipanvaihdon yhteydessä on hyvä aina samalla vähän ilmakylvettää (= antaa olla nakuna).

Ratkaisu on hyvin yksinkertainen. Pidä vaipanvaihtoalustalla harsoa. Se tulee luonnostaan laitettua alustalle siten, että harson kulmat ovat alustan kulmissa. Käännä kuitenkin harsoa tästä noin 45 astetta. Laita vauva harson päälle, kurkista varovasti vaipan sisään ja poista se. Käännä vauvan jalkojen väliin jäänyt harsonkulma pikkuletkun päälle. Nyt kastuu vain harso (joita ei voi vauvaperheessä olla liikaa).


keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

SePa ja NiPa

Osalla vauvoista näyttää olevan yksilöllisen anatomiansa, vilkkaan aineenvaihduntansa tai jonkun muun ominaisuuden vuoksi taipumusta selkä- tai niskakakkailuun. Kakka siis falskaa vaipasta selkäpuolelta ja kurkistaa sieltä (=selkäkakka eli SePa) tai leviää voimalla ylöspäin niskaan asti (=niskakakka eli NiPa).

Jos vauvallasi on taipumusta tällaiseen, suosittelen kokeilemaan seuraavia vinkkejä:

- Pidä syöttäessäsi vauvan selkäpuolen ja sohvatyynyn välissä suojaa. Kun vauva syö, se kakkaa ja sohvatyyny (tms) joutuu pyykkiin. (Testattu on.)

- Älä poistu kotoa ilman vähintään kolmea settiä varavaatteita. Myös sukkia. (Omaa kokemusta.)

- Kokeile laittaa kertakäyttövaipan päälle kestovaipan kuoriosa. Se saattaa estää selkäkakan. (Vinkki keskustelupalstalta, en ole kokeillut.)

- Jos ja kun vahinko on tapahtunut, ongelmana on saada kakkainen body vauvan pään yli ilman, että koko vauva täytyy kylvettää. Käännä bodyn haaraosa bodyn selkäosan sisäpuolta vasten, mutta älä kosketa sillä vauvan kakkaista selkää. Näin saat sinetöityä suurimman osan likaantunutta vaatetta ja body on helpompi riisua pään yli. Kietaisubodien kanssa tätä ongelmaa ei toki olekaan. (Vinkki saatu kaverilta.)

- Selkäkakkailu helpottaa, kun vauva saa kiinteää ruokaa ja kakka kiinteytyy.

Joskus ei auta kuin pestä koko vauva.

tiistai 27. elokuuta 2013

Milloin siirtyä housuvaippoihin?

Itseäkin aiemmin mietityttänyt kysymys tuli esiin toisen äidin kanssa keskustellessa, joten päätinpä kirjoittaa pohdiskeluni myös tänne.

Housuvaipan ero teippivaippaan nähden vauvan kannalta on lähinnä se, että se on vyötäröltä joustavampi ja siis myös liikkuessa hiukan mukavampi. Toisaalta imuosa jalkojen välissä on paksumpi, joten se saattaa joitain vauvoja häiritäkin. Vaipan pukeminen onnistuu yhtä hyvin hoitopöydällä makaavalle vauvalle kuin housujenkin ja riisuessa taas voi repäistä sivusaumat auki ja vaipan vaihtaa kuten teippivaipankin. Tukea vasten seisovan (ja hoitopöydällä mahdottomasti hyörivän ja pyörivän) vauvan päälle taas housuvaippa on tuhat kertaa helpompi pukea kuin teippivaippa, mutta tästä jo aiemmin kohkasinkin.

Housuvaippaan siirtymistä rajoittaa mielestäni lähinnä kakka. Eli se löysä tai tahmea tavara, joka helpommin tursuaa lahkeesta tai selästä ulos, ei pysy niin hyvin housuvaipassa, kuin teippivaipassa. Kun kakka alkaa kiinteytyä, voi housuvaippoja alkaa kokeilla. Meillä ne olivatkin alkuun käytössä teippivaippojen rinnalla, nykyään (vauva kohta 10 kk) housuvaippa vie voiton lähes aina. Valitettavasti paksumpia housuvaippoja mahtuu vaippapakettiin selvästi vähemmän kuin ohuita teippivaippoja, jolloin niiden kappalehinta on korkeampi.

Tiedoksi vaippamerkki, johon yo. kokemukset perustuvat: Pampers.

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Hampaiden harjaus

Tämäkin on sarjassamme jostain mieleen jäänyt vinkki, mutta nyt olen hyvin tyytyväinen, että noudatin sitä. Vauvan saatua hampaita on tärkeää aloittaa niiden säännöllinen harjaus. Nykysuositusten mukaan lastenhammastahnan (vähäfluorisen) käyttö aloitetaan jo ensimmäisten hampaiden puhjettua, mutta tahnaa laitetaan vain sipaisu. Vauva ei välttämättä ole harjaamisesta samaa mieltä ja asiasta sukeutuu helposti jokailtainen taistelu.

Suosittelen hankkimaan jo selvästi ennen hampaiden puhkeamista vauvalle oman hammasharjan. Se annetaan vauvalle ihmeteltäväksi iltatoimien yhteydessä ja yleensä harja päätyy suuhun - välillä harjakset ja välillä kanta edellä. Välillä harjaksia kannattaa myös muistaa kastella. Näin vauva totuttelee hammasharjan tuntuun suussa.



Hampaiden puhjettua otetaan käyttöön toinen harja. Vauvalle annetaan omansa käteen tavalliseen tapaan. Toiseen harjaan sipaistaan minimaalisesti tahnaa ja sillä vanhempi harjaa hampaat. Sitten vauva voi jatkaa taas oman harjansa imeskelyä. Näin on ainakin meillä ensimmäisen hampaan harjaus aloitettu sulassa sovussa. Se taitaakin olla jopa iltatoimien mieluisin osa!


keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Zum-zum-zum!

Empiirisesti olemme havainnet, että nopeista, epämukavista pikkutoimenpiteistä saa paljon hauskempia, kun sanoo samalla nopeasti zum-zum-zum! Näihin kuuluuvat ainakin suun ja nenän pyyhkiminen, asennon kohentaminen sitterissä tai kaukalossa pyllystä nostamalla yms. Itse toimitus kannattaa suorittaa äänen tahtiin ja tietysti leveä hymy naamalla! Muutkin vastaavat hauskat äänet saattavat toimia yhtä hyvin, mutta miksi muuttaa toimivaa konseptia, joten emme ole kokeilleet...

Eroahdistuneen vauvan voi myös hämätä äidin poistuessa näköpiiristä antamalla mielenkiintoisen lelun tai erityisesti antamalla tutin vauvalle käteen (jos hän osaa itse laittaa sen suuhun), jolloin keskittyminen menee tutin suuhun taiteilemiseen, eikä siihen, että äiti lähtee.

Disclaimer: Tunteisiin ja käyttäytymiseen liittyvät jutut ovat tietysti yksilöllisiä. Tarkoitus on kertoa, mikä meillä on toiminut, jos vaikka samat jutut sattuisivat auttamaan muitakin.

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Vaipanvaihtovinkki

Tämä vinkki on saatu synnytyslaitoksella kätilöltä.

Vaippaa vaihtaessa vauvan pyllyä täytyy jotenkin saada kohotettua, että sen uuden vaipan saisi sujautettua sinne alle. Yksi vaihtoehto on kierittää vauva kyljelleen, mutta mielestäni tämä tuntuu hankalalta. Intuitiivisesti sitä yrittää pyydystää vauvan molemmat nilkat yhteen käteen sujauttaessaan toisella vaippaa. Vastasyntyneen kanssa tämä tuntuu roikottamiselta ja sitten kun ne jalat saa vähän vauhtia, alkaa niiden pyydystäminen yhdellä kädellä olla melkoisen hankalaa. Ratkaisu on pyllyn nostaminen reidestä kallistamalla. Otat siis yhdellä, esim vasemmalla kädellä kiinni vauvan vasemmasta reidestä siten, että peukalosi on polvitaipeen puolella ja pikkurilli kohti nivusia ja käännät vauvan polvia kohti sen nenää. Pylly nousee samalla ja saat vaipan helposti paikalleen.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Ne hankalat kaulapoimut

Sain ystävältä jokin aika stten hyvän vinkin kaulapoimujen pesuun ja kuivaukseen. Vauvasta riippuen niitä voi olla eri määriä ja eri syvyisiä, mutta hoitopöydällä vauva yleensä painaa leukansa rintaan katsoakseen sinua, jolloin kaulapoimuihin on joka tapauksessa vaikea päästä käsiksi. Lappupesuja tehdessä ja vauvaa kylvyn jälkeen kuivatessa kannattaakin laittaa vauva vatsalleen hoitopöydälle. Tällöin pää ojentuu luonnostaan ja kaulaa pääsee paremmin pesemään ja kuivaamaan.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Touhupylly aisoihin


Tämä niksi on peräisin Niksi-Pirkasta ja hiukan itse vielä tuunattu. Eli jos vaipanvaihtoalustanne on mallia Ikean puhallettava tai muu vastaava, jossa on tuo reuna päänkin takana, niin tästä vinkistä voi olla hyötyä.
Siinä vaiheessa kun vauva alkaa olla niin iso, että jalat alkavat potkutella ja pylly pyöriä hoitoalustalla kovasti, alkaa jo pelottaa, että tullaanko sieltä vahtimisesta huolimatta kohta alas. Silloin kannattaa hoitoalustaa kääntää 180 astetta eli päätuki tuleekin pyllyn eteen ja jalkojen alle. Itse lisäsin vielä pään taakse pyyherullan, ettei vauva potkiessaan kolista päätään kaakeleihin. Ja hyvin on pysynyt touhuava pylly hoitopöydällä.

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Vauvan kynsien leikkaaminen


Vauvan kynsien leikkaaminen on hankalaa. Ensinnäkin on tärkeää, että välineet ovat mahdollisimman kätevät. Itse ostin apteekista setin, jossa oli sekä sakset, että kynsileikkurit. Enimmäkseen kynsleikkurit on tuntuneet omaan käteen kätevämmiltä, leikkausliike kun on nopeampi kuin saksilla.

Kokeile erilaisia keinoja leikata vauvan kynnet: vauvan nukkuessa, kantorepussa kasvot eteenpäin (niskan vahvistuttua), sitterissä siten, että itse olet sitterin takan tai vieressä. Isompi vauva tarvitsee usein viihdykettä, pysyäkseen edes hiukan enemmän paikallaan. Kokeile vaikka pesukonetta, teletappeja Youtubesta, TV:tä, kuvakirjaa tai jotain mielenkiintoista lelua.

Vauvan kynsiä ei suositella leikattavan ensimmäisten kahden viikon aikana tulehdusriskin vuoksi. Sen jälkeen kynnet kasvavat yllättävän nopeasti ja jottei pieni raapisi naamaansa verille (kyllä se välillä raapii silti), kynnet kannattaa leikata noin joka kolmas päivä.


LinkWithin

Saatat tarvita myös näitä vinkkejä: