Sormiruokailijan suojaaminen ja pesu

Sormiruokailu on tunnetusti sotkuista puuhaa. Vauvan suojaksi löytyy jos jonkinlaisia essuja, mutta ilmankin pärjää.

Osa ratkaisee ongelman antamalla vauvan syödä pelkkä vaippa yllään ja suihkuttamalla ruokailun jälkeen, mutta pitkän päälle ja ruokailujen lisääntyessä tämä käy hankalaksi.

Suojauksen tarvi toki riippuu hiukan lapsestakin, toiset hierovat antaumuksella ruoan tukkaansa, toiset tiputtavat ennemmin sen lattialle.

Meillä on pärjätty seuraavanlaisella yhdistelmällä: hyvä vahakankainen ruokalappu, joka suojaa myös hartiat ja jonka kouru pysyy auki (esim. Elodie Details). Lisäksi vyötärön ympärille sidotaan harso kuten essu, suojaamaan housuja. Hihat kääritään ylös.

Ruokailun jälkeen vedetään ensin syöttötuolia taaksepäin reilusti, sitten irroitetaan harso ja pyyhitään sillä tai toisella harsolla/talouspaperilla isoimmat sotkut käsistä ja naamasta. Ruokalappu edelleen kaulassa siirrytään käsien- ja naamanpesulle, koska ruokalappu suojaa vaatteita kastumasta pesulla. Pesun jälkeen lappu pois ja käsien ja kasvojen kuivaus puhtaalla harsolla tai pyyhkeellä.


Sitten kilpajuoksuna siivoamaan lattialta pahimmat sotkut, ettei vauva hiero niitä joka paikkaan.

Puuro erityisesti kannattaa pyyhkiä heti kostealla, kun taas riisisotku on helpompi siivota sen hiukan kuivahdettua, lakaisemalla.

Äiti, tätä riisiä on joka paikassa!

Kuinka äidit käyvät suihkussa, osa 2: Isompi vauva

Olen edelleen sitä mieltä, että vauva kannattaa ottaa suihkuun mukaan, vaikka se osaakin jo liikkua. Vauvalta vain vaatteet pois ja äiti suihkuun.

Vauva joko ryömii kiltisti märän alueen ulkopuolella, konttaa suoraan äidin luokse ja haluaa syliin, istuu onnellisena suihkun alla tai leikkii kylpyleluillaan pitkin kylpyhuonetta. Kunhan hän pysyy poissa sylistä ja saippuanhuuhtelualueelta, ongelmaa ei ole. Jos näin ei käy, on keksittävä keinoja saada vauva houkuteltua pois sylistä ja suihkun alta siksi aikaa kun huuhtelet shampoon, hoitoaineen ja saippuan pois.

Parhaita kylpyleluja ovat erilaiset purkit, ja niiden hyvä puoli on se, että niistä saa myös usein pinottua tornin. Vauvat eivät voi vastustaa tornin hajoittamista. Käyt siis tekemässä kylppärin toiseen nurkkaan tornin (tai kaksi tornia vastakkaisiin nurkkiin), kiiruhdat takaisin suihkun alle ja huuhtelet tukkasi niiden noin 8-12 sekunnin aikana (aika vaihtelee vauvan etenemisnopeuden, tornien määrän ja kylpyhuoneen koon mukaan). Tadaa!

(Huom, torniksi riittää myös esim. kylpyankka nurinkäännetyn hammasmukin päällä.)

Milloin siirtyä housuvaippoihin?

Itseäkin aiemmin mietityttänyt kysymys tuli esiin toisen äidin kanssa keskustellessa, joten päätinpä kirjoittaa pohdiskeluni myös tänne.

Housuvaipan ero teippivaippaan nähden vauvan kannalta on lähinnä se, että se on vyötäröltä joustavampi ja siis myös liikkuessa hiukan mukavampi. Toisaalta imuosa jalkojen välissä on paksumpi, joten se saattaa joitain vauvoja häiritäkin. Vaipan pukeminen onnistuu yhtä hyvin hoitopöydällä makaavalle vauvalle kuin housujenkin ja riisuessa taas voi repäistä sivusaumat auki ja vaipan vaihtaa kuten teippivaipankin. Tukea vasten seisovan (ja hoitopöydällä mahdottomasti hyörivän ja pyörivän) vauvan päälle taas housuvaippa on tuhat kertaa helpompi pukea kuin teippivaippa, mutta tästä jo aiemmin kohkasinkin.

Housuvaippaan siirtymistä rajoittaa mielestäni lähinnä kakka. Eli se löysä tai tahmea tavara, joka helpommin tursuaa lahkeesta tai selästä ulos, ei pysy niin hyvin housuvaipassa, kuin teippivaipassa. Kun kakka alkaa kiinteytyä, voi housuvaippoja alkaa kokeilla. Meillä ne olivatkin alkuun käytössä teippivaippojen rinnalla, nykyään (vauva kohta 10 kk) housuvaippa vie voiton lähes aina. Valitettavasti paksumpia housuvaippoja mahtuu vaippapakettiin selvästi vähemmän kuin ohuita teippivaippoja, jolloin niiden kappalehinta on korkeampi.

Tiedoksi vaippamerkki, johon yo. kokemukset perustuvat: Pampers.

Ei leluja ruokapöytään! Paitsi...

Moni aloittaa ruokailut vauvan kanssa periaatteenaan "ei leluja ruokapöytään". Alkuun ei olekaan juuri väliä, kuinka paljon lapsi syö kiinteää ruokaa, kun rintamaito on vielä pääasiallinen ravinto. Vähitellen ruokamäärät kasvavat, kunnes.. Tulee stoppi. Vauva hyörii, pyörii, itkee, nauraa, päristelee ja veivaa, mutta ei syö, ainakaan riittävästi.

Tässä vinkkejä, joilla voit kiertää oman sääntösi:
- anna vauvalle oma lusikka
- anna lisäksi sormiruokaa: kurkkua, riisikakkuja tai Talk-muruja (maissinaksut sotkee, unohda ne)
- anna vauvan tutkailla omaa kättäsi kun syötät toisella
- keksi vauvaa viihdyttäviä leikkejä, kuten ylävitoset, joita voi tehdä luskallisten välissä
- ota pöytään katseltava lelu, jota voit itse renkuttaa ja joka auttaa vauvaa pitämään huomionsa suunnilleen oikeassa suunnassa
- hätätapauksissa kaikki on sallittua, jopa videot...

Maaginen syöttölelu. Paina punaisesta päästä ja vauva avaa suun. Kahdella vauvalla testattu.

Muista kuitenkin, että jos vauvaa ei juuri sillä hetkellä syöminen kiinnosta, hän syö ehkä seuraavalla kerralla enemmän. Sairastelun, hampaidentulon ja muiden mystisten syiden vuoksi kiinteän ruoan syöminen voi olla heikkoa jopa viikkoja, mutta nekin vaiheet menevät ennen pitkää ohi. Ihan hirveää showta syömisestä ei kannata tehdä. Perusperiaatteena riittää, että vanhemmat päättävät mitä syödään ja milloin, mutta vauva päättää kuinka paljon hän syö.

Kökköruokaan totuttelua

Tässä vinkkejä 8-kuisten vanhemmille karkeamman ruoan tarjoamiseen. Kaikki eivät näitä vinkkejä tarvitse, jotkut vauvat eivät ole moksiskaan paloista ruoassaan.

-aloita hitaasti
-puuro on yleensä ensimmäinen karkeampi ruoka, jota vauva suostuu syömään. Siirry hitaasti jauhetuista hiutaleista pelkkiin pikahiutaleisiin.
-itse tehtyyn ruokaan saat sopivaa klönttiä muussaamalla perunasurvaimella tehosekoittimen tai sauvasekoittimen sijaan
-aloita pehmeillä kököillä, esim. kesäkurpitsa, hunajameloni, spagetti (ei porkkana, peruna jne.)
-muussaa kaupan ruokaa aluksi vielä haarukalla ennen tarjoilua
-lisää sileään kaupan ruokaan vähitellen itse tehtyä klönttiruokaa pakasteesta
-reissussa ei kannata yrittää uusia juttuja, vaan harjoittelu kannattaa ajoittaa rauhalliseen kotonaolojaksoon.

Keitä pitkään ja painele perunasurvaimella.

Jäädytetty tutti

Hammaskipuilevalle vauvalle hetken helpotuksen tuo pakastettu tutti. Upota tutti ensin veteen ja paina säiliö tyhjäksi ilmasta. Tutti täyttyy vedellä. Voit myös laittaa tutin juoksevan veden alle kanta ylöspäin ja antaa säiliön täyttyä hitaasti. Jätä pieni määrä ilmaa, niin tutti ei veden laajentuessa mene rikki. Laita hetkeksi pakkaseen ja anna jäätynyt tutti vauvalle imeskeltäväksi.

Vinkki on taas peräisin jostain, mutta ei ainakaan omasta päästä!