Kuinka äidit käyvät suihkussa, osa 1: Pikkuvauvat

Suihkussa käyminen, kun on yksin vauvan kanssa kotona, saattaa hirvittää tuoretta äitiä. Entäs jos se herää juuri silloin päiväunilta huutamaan vaunuissa, kun shampoo on päässä? Voin kertoa, että näin käykin, juuri silloin. Siksi onkin helpompaa mennä suihkuun lapsen ollessa hereillä. Voit mennä sinne tehtyäsi vauvan aamutoimet tai mihin aikaan tahansa päivällä. Illalla sylin ja ruokailun tarve saattaa olla tiheämpää ja tempun onnistuminen siksi hankalampaa, mutta silloin usein onkin toinenkin syli paikalla.

Laita siis vauva lattialle vaipanvaihtoalustan tai pyyhkeen päälle, vaunukoppaan tai sitteriin ja ota mukaan kylpyhuoneeseen. Vähennä vauvankin vaatetusta, sillä huoneessa tulee helposti kuuma. Laita jotain katseltavaa lähistölle, esim oma värikäs pyyhe tai isommalle vauvalle leluja. Tai sitten vaan tanssit ja laulat suihkussa viihdykkeeksi!

6-viikkoinen ihmettelee omaa pyyhettään.

Osa 2: Isompi vauva ja osa 3: Taapero coming up sitten kun kokemusta löytyy...

Synnytyssupistukset

Synnytyssupistusten aiheuttaman kivun kestämiseen on erilaisia mielikuvajuttuja sun muita, ja tämä on toki näitä asioita, jotka ovat hyvin yksilöllisiä. Itselläni toimi tämä vinkki, jonka olin ehkä lukenut raskausaikana jostain. Kun supistuksen aikana lasket ykkösestä alkaen suunnilleen sekunteja, supistukset eivät tunnu niin loputtomilta. Opit pian, että esim kuudenkympin jälkeen yleensä alkaa jo helpottaa. Itse tajusin vasta jonkin aikaa hiljaa mielessäni laskettuani pyytää miestäni laskemaan puolestani. Silloin sekunnit (tai ihan samahan se on, mihin tahtiin tässä lasketaan) tuntuivat kuluvan paremmin ja tulipahan tukihenkilöllekin jotain tekemistä.

Kuola mikä kuola

Skenaario: Vauvan naamassa on joku pieni lika. Tekee mieli nuolaista omaa sormea, että saat sen hinkattua pois tyypilliseen äitien tapaan. Muttamutta. Jos se kariesbakteeri nyt pääseekin siitä sitten jotenkin vauvan suuhun... Ratkaisu: Anna vauvan nuolaista itse sitä (puhdasta) sormeasi, jolla hinkkaat lian pois. Tietysti vettäkin voisi käyttää, tai wipesia, mutta jos niitä ei ihan just sillä hetkellä ole käsillä, vauvan kuola käy hyvin (ja sehän on loppumaton luonnonvara).

Varavaatteista

Nyt tulee ihan omakohtaisesti vastikään tärkeäksi havaittu vinkki.

Hoitolaukussa kannattaa pitää varalla aina yhtä imetyspaitaa, mutta esim. maitoaltistukseen mennessä kannattaa ottaa myös itselleen vaihtohousut ja puhtaat liivitkin. Se vauva voi oksentaa päällesi.

Vaipanvaihtovinkki

Tämä vinkki on saatu synnytyslaitoksella kätilöltä.

Vaippaa vaihtaessa vauvan pyllyä täytyy jotenkin saada kohotettua, että sen uuden vaipan saisi sujautettua sinne alle. Yksi vaihtoehto on kierittää vauva kyljelleen, mutta mielestäni tämä tuntuu hankalalta. Intuitiivisesti sitä yrittää pyydystää vauvan molemmat nilkat yhteen käteen sujauttaessaan toisella vaippaa. Vastasyntyneen kanssa tämä tuntuu roikottamiselta ja sitten kun ne jalat saa vähän vauhtia, alkaa niiden pyydystäminen yhdellä kädellä olla melkoisen hankalaa. Ratkaisu on pyllyn nostaminen reidestä kallistamalla. Otat siis yhdellä, esim vasemmalla kädellä kiinni vauvan vasemmasta reidestä siten, että peukalosi on polvitaipeen puolella ja pikkurilli kohti nivusia ja käännät vauvan polvia kohti sen nenää. Pylly nousee samalla ja saat vaipan helposti paikalleen.

Melonin kuoriminen ja leikkaaminen

Aika moni törmäsi sen kuuluisan avokadopastan ohjeen yhteydessä kätevään vinkkiin avokadon paloittelusta ja kuorimisesta. Puolikas avokado viilletään hedelmälihan puolelta paloiksi ja irroitetaan kuoresta lusikalla.

Havaitsin saman tekniikan toimivan erittäin hyvin myös hunajamelonin (varmaan muidenkin melonien) kanssa. Ihan puolikkaaksi melonia ei voi jättää, vaan on parempi leikata se lohkoiksi ja kaapia sitten lusikalla siemenet pois. Sitten viillät hedelmälihan kuorta vasten haluamasi kokoisiksi paloiksi ja kaivat palat irti kuoresta lusikalla. Tämä on paitsi muuten kätevää, lusikalla ottaessa ei tule liian kovaa kuoren lähellä olevaa osaa mukaan, kuten helposti veitsen kanssa käy, vaan pelkästään pehmeä ja mehukas osa.

Tässä menee hunajameloni kattilaan höyrytettäväksi sosetta varten. Tulee nopeasti ja helposti makeaa ja herkullista sosetta!

Tee itse vauvalle mobile

Mobilea varten löytyy runko helposti kierrätyskeskuksesta, omani on jopa ilmaisosastosta. Tarvitaan kaksi vanhanaikaista henkaria, joissa on taivutettu metallinen koukku ja puinen hankariosa. Suorista pihdeillä henkarien koukut ja irroita henkarien osat.

Sitten tee kumpiinkin päihin poikkipuita uudet, pystysuorat reiät porakoneella. Sitten voit maalata ja käsitellä puiset osat mieleisikesi.

Itse käytin askartelumaalia (akryyli) ja käsittelin maalauksen jälkeen vielä Cracle Accents -lakalla, joka teki pinnasta hienon, halkeilleen näköisen.

Kasaa henkarit uudelleen kuvan mukaan ja liimaa kuumaliimalla tuohon asentoon.

Roikkuvat otukset voit virkata itse, kuten tässä on tehty, ripustaa valmiita pikkuleluja, tulostaa tai leikata lehdistä kuvia ja liimata niitä pahvinpaloille tai ihan mitä mieleen juolahtaa. Käytin ripustukseen siimaa, jonka sidoin poramaani reikää suurempaan helmeen, pujotin reiän läpi ja sitten otukseen kiinni. Kannattaa valita suunnilleen samanmassaiset otukset yhden riman eri päihin, jotta mobile olisi tasapainossa. Tähän vedenalaisteemaiseen mobileen tuli myös virkattua vähän levää, jonka liimasin henkareihin ja pari meritähteä kurkistelee hymyillen alas kohti vauvaa.

Vauvatavaroiden ja äitiysvaatteiden lainaaminen

Joidenkin vauvatarvikkeiden (esim sitteri, leikkimatto, vaipanvaihtoalusta, talvihaalari jne) ja mahdollisuuksien mukaan myös äitiysvaatteiden lainaaminen ystäviltä kannattaa, jos vain raskausaika ja pikkuvauva-aika menevät sopivasti lomittain. Jos lainailet useammilta ystäviltä tai jos saat jotain lahjaksi ja jotain lainaksi, on sitten puolen vuoden tai vuoden päästä vaikea muistaa, mikä kuului kenellekin ja mitä oli annettu lainaan, mitä omaksi.

Ota aina lainatavaroista kuva ja merkitse vielä kuvan yhteyteen tai erilliseen tiedostoon koneelle, mitä sait keneltäkin. Sieltä se koneen uumenista tieto sitten tarvittaessa löytyy.

Lainaksi saatua.

Idiootin opas vauvanvaatteiden valintaan, osa 1: Bodyt

Esikoista odottavana tai ensi kertaa vauvalle vaatteita ostavana saattaa olla melko pihalla kaupan vaatehyllyjen äärellä. Tässä muutamia huomioita vaateostoksille ihan pientä vauvaa varten. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisesti vaatekoon valintaa ja sitten erilaisia bodymalleja.

Yleistä vaatekoista

Eri valmistajien vaatekoissa on yllättävän suuria eroja. Esim Lindexillä, KappAhlilla ja H&M:llä on ajateltu vauvan käyttävän vaatetta suunnilleen kokolappuun merkittyyn pituuteen asti, ei yhtään yli. Tutalla ja Marimekolla taas vaate alkaa vasta näyttää suunnilleen järkevältä vauvan tullessa kokolapun pituuteen ja vaate mahtuu vielä pitkään sen jälkeenkin. Kaappiin vaatteita lajitellessaan kannattaa siis ottaa tämä huomioon ja verrata vaatekappaleita toisiinsa, ettei pienemmät vaatteet jää vahingossa käyttämättä. Tuliaisena vauvalle 56-62 sentin vaatteet ovat turvallisimpia, sillä isompikokoisena syntyvä vauva ei välttämättä mahdu missään vaiheessa pienimpään kokoon. Kolmekuisena keskimääräinen vauva on noin 60-62 senttiä, puolivuotiaana 68-74 ja 1-vuotiaana 74-80 senttinen.

Bodyt
Body on siis se sellainen paita, joka ulottuu haaroihin asti ja suljetaan sieltä neppareilla (tämä huomautus niille oikeasti vauvanvaatteista mitään tietämättömille).

Suurin osa vanhemmista pitää ihan pienellä (0-3kk) vauvalla kietaisubodeja helpoimpina käyttää. Niissä siis vaatetta ei tarvitse pujottaa sen suuren pallon yli, joka kiinnittyy vartaloon ohuella ja hetkuvalla varrella. Kietaisubodyn voi levittää alustalle, asettaa vauvan sen päälle ja pujottaa hihat (hankalin osuus) ja sitten etsiä neppareille kaverit (tämä osio vaatii hiukan keskittymistä). Kietaisubody myös lämmittää pientä vartaloa hiukan enemmän, kun siinä on vatsan ja rintakehän alueella kaksi kerrosta. Näitä siis suosittelisin ainakin 50-56 sentin kokoluokassa, ja ovat ne myöhemminkin käteviä.

Kietaisubody

Joistain bodeista löytyy hihansuista käänteet, jotka saa käännettyä vauvan käsien päälle, sisäänrakennetut tumput siis. Nämä ovat erittäin kätevät, pieni vauva kun helposti raapii naamaansa vahingossa. Toinen hyödyllinen juttu on kaksi riviä neppareita haara-osassa, se nimittäin pidentää vaatteen käyttöikää. Jos törmäät kuteeseen, jossa on molemmat kaksi juuri mainittua ominaisuutta ja lisäksi on kietaisumallia, osta niitä samantien monta, koska olet löytänyt Maailman Kätevimmän Vaatteen. Hanki näitä valmiiksi vaikka tuliaisiksi ystävienkin vauvoille.

Kesävauva tarvitsee sekä lyhyt- että pitkähihaisia vaatteita, talvivauva ehkä enemmän pitkähihaisia. Pään yli pujotettavien bodien kaula-aukoissa on eroja. Tyypillisesti vasemmalta olalta löytyy kaksi nepparia. Toinen vaihtoehto (omasta mielestäni parempi ja venyvämpi) on venekaulus, jolloin ei tarvitse availla eikä sulkea mitään nappeja, vaan molemmilla olkapäillä olevat laskokset avartavat kaula-aukon pukiessa riittävän suureksi ja sulkevat sen päällä ollessa mukavasti.

Venekaulus

Viheliäät lantionpohjanlihakset

Ne viheliäät lantionpohjanlihakset ja niiden viheliäs treeni. Kaikki tietää, että sitä pitäisi tehdä. Eikä se ole edes kovin vaivalloista tai raskastakaan. Tee vaikka kassajonossa, ihan missä vaan. Ongelma onkin, ettei sitä muista tehdä viikkoa kauempaa.

Lantionpohjanlihaksia kannattaisi treenata jo raskausaikana (ja toki ennenkin, mutta harva nuori nainen on asiasta kovin tietoinen ennen raskautta) ja treenin voi myös aloittaa heti synnytyksen jälkeen, jolloin se onkin erityisen tärkeää. Ja siitä sitten säännöllisesti koko loppuelämän. Treenaaminen vähentää virtsankarkailua, joka on hyvin yleistä raskausaikana, synnytyksen jälkeen ja etenkin iän karttuessa.

Miten siis muistaisit? Kirjoita Post it -lapulle Muista LPL-treeni! (tai jotain vastaavaa, josta itse muistat, mistä olikaan kyse). Liimaa lappu peilikaapin oveen. Tottele käskyä aina sen nähdessäsi, erityisesti hampaita pestessä tulee pari kertaa vuorokaudessa vähän pidempi treeni. Jos (kun) asia alkaa lapusta huolimatta unohtua siirrät sen lapun toiseen paikkaan. Vaikka peilikaapin oven sisäpuolelle, tai peilikaapin takaseinään tai viereisen kaapin oveen, lähistölle seinään jne. Paikkaa vaihtaneen lapun huomaat taas jonkin aikaa paremmin. Sitten taas uutta paikkaa etsimään.

Lopuksi vielä linkki Väestöliiton sivuille, jossa ohjeita lantionpohjalihasten tunnistamiseen ja erilaisia treeniohjeita.

Vauvalle puuroa

Vauvanpuurovalmisteet ovat käteviä, etenkin jos haluat tehdä puuron omaan maitoon, niissä kun ei tarvitse kuin lämmittää neste 40 asteeseen ja lisätä jauhe. Alussa tällainen hyvin sileä puuro voi olla helpompi tottumattoman vauvan suulle. Melko pian kuitenkin voi jo vaihtaa oikeaan puuroon, joka maistuu vauvastakin usein paremmalta.

Vauvan puuroa varten voit ostaa ihan tavallisia hiutaleita, mutta aluksi ne kannattaa jauhaa blenderillä tai sauvasekoittimella lähes jauhoksi. Siitä on sitten helppo vähitellen lisätä karkeusastetta vauvan kasvaessa. Puuro onkin monelle helpoin tie karkeampaan ruokaan, johon totuttelua suositellaan viimeistään 8 kuukauden iässä.

Itse tehdystä puurojauheesta voit tehdä vauvallesi sopivan kokoisia puuroja helposti. Keittiövaa'alla mittaat nopeasti ja helposti sopivat määrät. Laita vauvan puurokulho vaa'alle ja nollaa se. Lisää vettä esim 100g (eli 1 desi). Nollaa vaaka uudelleen. Ripottele päälle n. 20g puurojauhetta (vastaa noin 3 rkl). Sekoita jauhe nesteeseen vispilällä tai lusikalla huolellisesti alta nostellen, jotta tässä vaiheessa ei jää klimppejä, koska niitä on vaikea myöhemmin enää litistellä pois. Laita puuro mikroon, 900 watin mikrosa olen mikrottanut desin puuroa ensin 40 s ja sekoituksen jälkeen 30 s. Vaa'alla on helppo tehdä juuri oman lapsen ruokahaluun sopivan kokoisia puuroja: 80ml vettä ja 16g jauhetta, 120ml vettä ja 24 g jauhetta jne. Tällä ohjeella tulee melko jämäkkä puuro.

Tuloksena on tietysti kuuma puuro ja malttamaton nälkäinen ruokailija. Nopea tie tyytyväisyyteen on pakastetut hedelmä- tai marjasosekuutiot. Teit sitten soseita itse pakkaseen tai et, sitä kannattaa pakastaa jääpalakuutioiksi joka tapauksessa - laita vaikka aina välipaloilta yli jääneet jämät pakkaseen. Pari kuutiota sosetta puuroon, sekoittele ja eikun ruokailemaan. Jos jäähdytys oli turhankin tehokasta, n. 10 sekuntia mikrossa lämmittää puuron uudelleen sopivaksi.

Ne hankalat kaulapoimut

Sain ystävältä jokin aika stten hyvän vinkin kaulapoimujen pesuun ja kuivaukseen. Vauvasta riippuen niitä voi olla eri määriä ja eri syvyisiä, mutta hoitopöydällä vauva yleensä painaa leukansa rintaan katsoakseen sinua, jolloin kaulapoimuihin on joka tapauksessa vaikea päästä käsiksi. Lappupesuja tehdessä ja vauvaa kylvyn jälkeen kuivatessa kannattaakin laittaa vauva vatsalleen hoitopöydälle. Tällöin pää ojentuu luonnostaan ja kaulaa pääsee paremmin pesemään ja kuivaamaan.

Makuullaan imetyksen ongelmakohtia

Tuskin lienen ainoa, jolle makuullaan imetys tuntui aluksi hyvin hankalalta. Mihin laitan omat kädet, entäs vauvan? Miten vauvan saa pysymään paikallaan, kun se huitoo ja kupsahtaa jatkuvasti selälleen?

Itse päädyin laittamaan alemman käden vauvan pään yläpuolelle, joko koukkuun tyynyn alle, tyynyn reunan viereen tai suoraksi, miten milloinkin. Vauvan alemman käden taitoin vauvan vatsaa vasten. Vauvan selän taakse kannattaa tietysti laittaa pyyherulla tueksi, mutta rulla levähti jatkuvasti, eikä halunnut pysyä napakkana. Laitoin sen parilla hiuslenksulla kiinni, niin eipä tarvinnut olla enää koko ajan sitä rullaa asettelemassa, vaan pötkylä pysyy kuosissaan paremmin.

Myöhemmin opettelin vielä imettämään ylätissistäkin, jolloin ei tarvitse enää siirtää vauvaa ja kääntää kylkeä kesken imetyksen, ellei se ole muuten (esim puutumisen vuoksi) tarpeen. Alussa rintojen ollessa pinkeät ja täydet tämä tuskin olisi onnistunut, mutta maidontulon tasaannuttua ja rintojen pehmettyä käännyn vain hiukan pidemmälle vauvaa kohti, kunnes ylempi rinta on sopivalla korkeudella ja tarjoan siitä vauvalle.

Touhupylly aisoihin

Tämä niksi on peräisin Niksi-Pirkasta ja hiukan itse vielä tuunattu. Eli jos vaipanvaihtoalustanne on mallia Ikean puhallettava tai muu vastaava, jossa on tuo reuna päänkin takana, niin tästä vinkistä voi olla hyötyä.

Siinä vaiheessa kun vauva alkaa olla niin iso, että jalat alkavat potkutella ja pylly pyöriä hoitoalustalla kovasti, alkaa jo pelottaa, että tullaanko sieltä vahtimisesta huolimatta kohta alas. Silloin kannattaa hoitoalustaa kääntää 180 astetta eli päätuki tuleekin pyllyn eteen ja jalkojen alle. Itse lisäsin vielä pään taakse pyyherullan, ettei vauva potkiessaan kolista päätään kaakeleihin. Ja hyvin on pysynyt touhuava pylly hoitopöydällä.

Yksikätinen äiti

Lapsen saatuaan sitä joutuu opettelemaan yksikätiseksi monessa asiassa. Joinain päivinä vauva ei vain suostu olemaan yksin edes sitä hetkeä, että puuro valmistetaan. Mikropuuro toki valmistuukin melko helposti, mutta puuron sekoittaminen yhdellä kädellä on haasteellista, kun lautanen tuppaa lähtemään karkuun. Tänä aamuna muistin köksäntunnilta tutun vinkin: kermaa tms vispatessa kulhon alle kannattaa laittaa märkä tiskirätti, niin kulho ei lähde karkuun. Vauvan puurokulhon alle sopi mainiosti purkkien avaamiseen tarkoitettu nihkeä liina.