Tekemistä taaperolle: Duplot kylpyyn

Duploihin kertyy kaikenlaista likaa ajan mittaan. Vaikkapa jonain sadepäivänä on hauska ottaa duplot kylpyhuoneeseen, kasata ne ammeeseen ja antaa niille kunnon kylpy. Lopuksi vesi ja duplot kaadetaan lattialle, saippua huuhdellaan suihkulla pois ja duploja käännellään, jotta isoimmat lammikot saa kaadettua pois. Me jätimme ne kylpyhuoneen lämmitetylle lattialle kuivumaan ja kääntelimme vielä uudelleen pariin otteeseen.

Peruspalikat eivät mahtuneet samaan kylpyyn...

Aloittelevalle torninrakentajalle

Tornin rakentamista harjoitteleva pieni lapsi (noin 1 v) haluaa heti saada torneistaan iiisoja, mutta pienet palikat tuppaavat ikävästi kaatumaan, kun korkeutta tulee enemmän. Turhautumiseen auttaa materiaalivalinta. Anna vessapaperirullia (niitä täysiä) rakennusmateriaaliksi, niin jo nousee torni korkealle!

Helppoa leikkiruokaa

Moni pieni kokinalku laittaa mielellään ruokaa, leikkikeittiössä tai ilman. Leikkiruokaa voi askarrella vaikka huovasta tai taikataikinasta. Jos löydät kierrätyskeskuksesta tai kirjaston poistohyllystä ruoanlaittokirjoja, voit myös laminoida kuvallisia sivuja ja leikata ruokakuvat irti.

Suosikkilahja

Eräs menneen joulun suosikkilahjoista on ollut pahvista itse askarreltu imuri. Lapsi on siitä innoissaan ja kulkee ympäri asuntoa huutaen "AAAAAA", koska niin imuri sanoo.

Huomaa virtajohto, joustava suutinosan kiinnitys ja käännettävät namiskat imurin takaosassa.

Äidin kannalta sillä on pari erittäin hyvää ominaisuutta myös

- se oli halpa (0e)
- tarvikkeet löytyivät valmiina (vaippalaatikko, talouspaperirullan hylsy, lahjapaperihylsy, pieni litteä pahvilaatikko ja paksua narua/matonkudetta, teippiä ja sakset)
- se oli nopea tehdä (noin 1 h)
- se pitää (osin) lapsen irti oikeasta imurista, kun imuroidaan
- ei tarvitse välittää, jos sitä tallotaan, heitellään tai muuten pahoinpidellään (paitsi toki periaatteesta)
- kun se menee rikki tai siihen kyllästytään, sen voi heittää pahvinkeräykseen -> vaadittu säilytystila 0 kuutiometriä

Jouluna oli siistiä, kun imuroitiin koko päivä!

Paperiaskartelijan mobile

Tässä toinen mobile-idea. Runko tehty samalla tekniikalla kuin edellinen, paitsi että löysin valmiiksi mustat henkarit, joihin vain tuputin vähän sinistä peittämään kuluneet kohdat. Ripustukseen siimaa ja neljä helmeä. Killuttimet on tehty pahvista, käytetyistä lahjapaperien jämistä, narusta ja vanhasta maidonkerääjästä, jonka naamioin hopeanvärisellä leimasinmusteella ja suihkutettavalla helmiäisellä ufon kupoliksi. Kuumailmapallon kyydissä makailee painona tässä kuvassa kaverin tekemä virkattu ukkeli.

Halvat ja parhaat lelut

Lelut voivat olla melko kallita, jos niitä uutena kaupasta ostaa. Käytettynä löytyy hyväkuntoisia leluja, mutta nekin saattavat jäädä laatikkoon, kun vauvan ulottuvilla on kaikkea muutakin mielenkiintoista. Kokeile esim. seuraavia:

- ruokapurkkien kannet (yksikin kansi riittää, mutta voit kerätä useamman ja laittaa ne rasiaan, josta niitä on kiva kaivella, kolistella, kaataa pois ja laittaa takaisin)

-muovirasioiden kannet, muovirasiat ja muovikulhot

-talous- ja WC-paperin hylsyt, tyhjät mehupurkit, ts. kaikki mitä löytyy kartonkiroskiksesta

Leluja on vaikka kuinka, mutta kaveri mutustaa tyhjää mehupurkkia.

-muovipullot, joihin voi laittaa vaikka vähän vettä tai riisiä

-kiiltävät foliovuoat

Tähän ei taideta enää laittaa makaronilaatikkoa...

- vauvan omat lusikat

-silikoniset muffinssivuoat ja muut silikoniset keittiötarvikkeet

-jne

Lukemista vauvalle

Pelkkiä yksinkertaisia kuvia sisältävien kirjojen lisäksi vauvoille löytyy jos jonkinlaista ns. puuhakirjaa. On erilaisia kosketeltavia pintoja, on avattavia läppiä, liikuteltavia osia ja nappeja, joista lähtee ääniä. Tässä lyhyt arvostelu meille päätyneistä kirjoista, asteikolla 0-5 pistettä. Osa on lahjoiksi saatuja, joten älkää nyt sitten rakkaat lukijat hermostuko, jos antamanne kirja sai vähän huonommat pisteet. Nämä on nyt vauvan kannalta arvosteltu, taapero arvostaa taas jo hiukan eri asioita.

Traktori- ja paloautokirjat

Näillä meillä aloitettiin lukeminen noin 4 kk iässä, vauva taputteli kirjoja innoissaan ja pian alkoi huomata erilaiset kosketeltavat pinnat. Täydet viisi pistettä.

Pienet muumikuvakirjat

Ei varsinaisia toimintoja, mutta opettavat numeroita ja vastakohtia (sarjassa on lisääkin). Kivat kuvat, joissa hyvä kontrasti. Vauva jaksaa katsella, vaikka ei ymmärrä numeroista eikä muumeista vielä mitään. Annetaan 4 pistettä.

Nalle Nopsa -kirjat

 

Näissä on todella paksut liikutettavat osat ja liikuttelu onnistuu vauvalta itse jo varsin varhain. Kuvitus miellyttää äidinkin silmää, ja joka sivulla tapahtuu paljon kaikenlaista, jota on varmasti hauska isommankin lapsen kanssa ihmetellä. Suosikkeja, joten arvosanaksi 5.

Isommat muumikirjat

Toisessa on läppiä, toisessa ääninappuloita. Läppäkirjaa pystyimme lukemaan vain hetken, vauvan halutessa osallistua menevät läpät vielä rikki. Isä huomautti, ettei löytänyt kirjasta yhtäkään läppää, pelkkiä luukkuja, joiden alle piti kurkistella... Äänikirjaa puolestaan on luettu uudelleen ja uudelleen. Siis äänikirjalle 5 pistettä, läppäkirjalle 2 (vauvaa ajatellen, myöhemmin varmaan parempi).

Höpönassut -kirja

Kyseessä on kurkistelukirja, jota voi lukea jo ihan pienen vauvan kanssa. Kirja levitetään oman naaman eteen ja vauvaa kurkistetaan silmänaukoista ja kerrotaan, mitä eri eläimet sanovat. Kiinnostaa kuitenkin vielä isompaakin vauvaa. Kymmenkuinen oppi juuri tätä kirjoittaessani sanomaan isänsä perässä "mmmuu!" 5 pistettä mahtavalle kirjalle!

Eläimiä ja Ääniä

Tämä on ostettu meille kirppikseltä patterin ollessa loppu, joten ääniä ei saanut testattua. Jos olisi saanut, en kyllä olisi ostanut, varsinkin kukko ja hevonen kuulostavat kamalalta. Kuvatkin ovat melko ankeita. Vauvaa kirja kuitenkin jonkin verran viehättää, koiran äänen perässä toistaa "hö, hö!". Siksi kuitenkin 3 pistettä muuten hyvin ankealle kirjalle.

Räpy ja Viti -kirja

Paksuja liikuteltavia osia, hyvin selkeät ja yksinkertaiset kuvat, joissa korkea kontrasti. Vauva tykkää, äidistä hiukan tylsä. 4 pistettä. Sarjasta löytyy toinenkin osa.

Tuomas Veturi -kirja

Sisältää ääninappuloita JA läppiä, mahtavaa, eikö? Tämänkin kirjan läpät ovat kuitenkin vielä liian hentoja vauvalle. Äänet ovat hyvät, mutta ilman läppien alle kurkistelua, niistä jää suuri osa käyttämättä. Tarinakin jää jotenkin kummalliseksi, tai sitten kyseessä on käännösongelma. Kuvittelisin tämän olevan hiukan myöhemmin hyvin suosittu, vauvan kannalta kuitenkin vain 3 pistettä.

Kuinka suuri onkaan rekkani -kirja

Plaah! Kyseessä on kosketeltavia materiaaleja sisältävä kirja, mutta kuvitus on jotenkin ankeaa, riimit rasittavia ja lisäksi kirjassa seikkailee selvä kuorma-auto rekan sijaan. 1 piste.

Tuut tuut! Kukkuu! -kirja

 

Tämä on taas yksi suosikeista. Kirjassa on hyvin tukevat läpät, yhtä paksut kuin kirjan sivut. Vauva saa ne itse auki ja sivujakin on helpomi kääntää, kun ovat läppien ansiosta paksuja. Läppien alta löytyy lisäksi kosketeltavia materiaaleja. Kuvitus on kivaa ja tekstissä toistuu vauvalle tuttu "Kukkuu!". 5 pistettä.

Iltasatukirjat

Hyvin lyhyitä satuja, osa melko kummallisia. Plussana lähinnä paksut sivut, eli voi lukea vauva sylissä. 3 pistettä.

Isot satukirjat

Pidemmät ja kivemmat sadut. Ainoa huono puoli oli, että kirjat loppuivat liian pian! 5 pistettä.

Jos pitäisi valita vain kolme kirjaa ja antaa muut pois, ottaisin Nalle Nopsa - Lähdetään matkaan -kirjan, Traktori-kirjan ja Kukkuu-kirjan. Ja Höpönassut. Ja bonuksena vielä iltasatukirjaksi Maatilan tarinat. 

Harhautus toimii

Mitä vauvan kanssa yritätkään saada aikaan, harhautusta kannattaa aina kokeilla. Tässä muutamia meillä menestyneitä esimerkkejä:

- liikkuvaisen vauvan vaipanvaihdolla pidetään jotain kivaa lelua kädessä ja myöhemmin nojaillaan ja tutkiskellaan samalla vaikka pyykinpesukonetta.

- tutti on ennen auttanut kolhuista lohduttautumisessa, mutta entäs kun siitä on luovuttu? Ensin kannattaa antaa huutaa sylissä pahin harmi pois, mutta pian voit alkaa ehdotella, josko katsottaisi vaikka tätä himmennintä tässä...

- hampaita pestessä annetaan oma harja käteen

- kynsiä leikatessa katsellaan samalla jotain kirjaa, ohjelmaa tai vaikka isin tanssiesitystä tai leikitään jotain pientä hupsua leikkiä niillä raajoilla, joiden kynsiä ei juuri olla leikkaamassa

- ja kun äidin täytyy saada tehtyä jotakin (syötyä, käytyä vessassa, pyykättyä, päivitettyä blogia tai jotain muuta tärkeää) on kaikki keinot sallittuja:

Pyykkihuollon hintana oli tällä kertaa
puoli vessapaperirullaa.

Purkinkansileikki kiinnosti noin 30s.

Laatikolla on hauska olla.

Lelujen ja ruoan heittely

NiksiPirkan vauva-osiosta luin jokin aika sitten tämän mainion niksin:
Kun vauva on siinä iässä, että lelujen heitteleminen on sitä parasta viihdettä, alkaa aikuista melko nopeasti turhauttaa jatkuva noukkiminen. Noukkimatta jättäminen taas aiheuttaa usein parkumista. Sido leluun naru ja se vaunuun/syöttötuoliin kiinni, niin saat hilattua lelun narun avulla ylös. Liikenteessä bonuksena se, ettei lelu mene likaiseksi, kun se ei osu maahan, eikä myöskään huku. Älä jätä vauvaa narun kanssa yksin ja sido se mielellään niin lyhyeksi, ettei se yletä kaulan ympäri.

Ruoan heittelyyn vähän apua tuo syöttötuolin alle asetettu edullisen huonekalufirman konttorituolialusta. Ei mene parketti pilalle, vaikka et heti ole pyyhkimässä sotkua. Tämä niksi on kavereilta kopioitu.

Tulipa ankea lelu kuvaan. Toisaalta ne on joskus vauvan mielestä hauskempia, kuin kaiken maailman härpäkkeet.

Leikkimaton laajennus

Kun vauva alkaa hiukan liikkua; kääntyä ja ryömiä, istua ja kontata, käy vanha pieni leikkimatto nopeasti pieneksi. Parketilla on hyvä olla välillä ja matto tuo erilaista alustaa, mutta kova lattia tai karhea matto eivät aina ole kovin mukavia. Isomman leikkimaton saat lasten peitosta. Tämä muumipeitto on löytynyt kirpputorilta 5 eurolla. Se pehmentää alustaa ja suojaa samalla vaaleaa olohuoneen mattoa, eikä kuitenkaan lopu pieneltä mönkijältä heti kesken. Myöhemminkin peitolle voi olla käyttöä esimerkiksi Lego-vaiheessa. Ei tule polviin matosta painaumia ja leikin lopuksi levitetyt Legot voi kipata peiton avulla takaisin laatikkoon.