Milloin siirtyä housuvaippoihin?

Itseäkin aiemmin mietityttänyt kysymys tuli esiin toisen äidin kanssa keskustellessa, joten päätinpä kirjoittaa pohdiskeluni myös tänne.

Housuvaipan ero teippivaippaan nähden vauvan kannalta on lähinnä se, että se on vyötäröltä joustavampi ja siis myös liikkuessa hiukan mukavampi. Toisaalta imuosa jalkojen välissä on paksumpi, joten se saattaa joitain vauvoja häiritäkin. Vaipan pukeminen onnistuu yhtä hyvin hoitopöydällä makaavalle vauvalle kuin housujenkin ja riisuessa taas voi repäistä sivusaumat auki ja vaipan vaihtaa kuten teippivaipankin. Tukea vasten seisovan (ja hoitopöydällä mahdottomasti hyörivän ja pyörivän) vauvan päälle taas housuvaippa on tuhat kertaa helpompi pukea kuin teippivaippa, mutta tästä jo aiemmin kohkasinkin.

Housuvaippaan siirtymistä rajoittaa mielestäni lähinnä kakka. Eli se löysä tai tahmea tavara, joka helpommin tursuaa lahkeesta tai selästä ulos, ei pysy niin hyvin housuvaipassa, kuin teippivaipassa. Kun kakka alkaa kiinteytyä, voi housuvaippoja alkaa kokeilla. Meillä ne olivatkin alkuun käytössä teippivaippojen rinnalla, nykyään (vauva kohta 10 kk) housuvaippa vie voiton lähes aina. Valitettavasti paksumpia housuvaippoja mahtuu vaippapakettiin selvästi vähemmän kuin ohuita teippivaippoja, jolloin niiden kappalehinta on korkeampi.

Tiedoksi vaippamerkki, johon yo. kokemukset perustuvat: Pampers.

Ei leluja ruokapöytään! Paitsi...

Moni aloittaa ruokailut vauvan kanssa periaatteenaan "ei leluja ruokapöytään". Alkuun ei olekaan juuri väliä, kuinka paljon lapsi syö kiinteää ruokaa, kun rintamaito on vielä pääasiallinen ravinto. Vähitellen ruokamäärät kasvavat, kunnes.. Tulee stoppi. Vauva hyörii, pyörii, itkee, nauraa, päristelee ja veivaa, mutta ei syö, ainakaan riittävästi.

Tässä vinkkejä, joilla voit kiertää oman sääntösi:
- anna vauvalle oma lusikka
- anna lisäksi sormiruokaa: kurkkua, riisikakkuja tai Talk-muruja (maissinaksut sotkee, unohda ne)
- anna vauvan tutkailla omaa kättäsi kun syötät toisella
- keksi vauvaa viihdyttäviä leikkejä, kuten ylävitoset, joita voi tehdä luskallisten välissä
- ota pöytään katseltava lelu, jota voit itse renkuttaa ja joka auttaa vauvaa pitämään huomionsa suunnilleen oikeassa suunnassa
- hätätapauksissa kaikki on sallittua, jopa videot...

Maaginen syöttölelu. Paina punaisesta päästä ja vauva avaa suun. Kahdella vauvalla testattu.

Muista kuitenkin, että jos vauvaa ei juuri sillä hetkellä syöminen kiinnosta, hän syö ehkä seuraavalla kerralla enemmän. Sairastelun, hampaidentulon ja muiden mystisten syiden vuoksi kiinteän ruoan syöminen voi olla heikkoa jopa viikkoja, mutta nekin vaiheet menevät ennen pitkää ohi. Ihan hirveää showta syömisestä ei kannata tehdä. Perusperiaatteena riittää, että vanhemmat päättävät mitä syödään ja milloin, mutta vauva päättää kuinka paljon hän syö.

Hampaiden harjaus

Tämäkin on sarjassamme jostain mieleen jäänyt vinkki, mutta nyt olen hyvin tyytyväinen, että noudatin sitä. Vauvan saatua hampaita on tärkeää aloittaa niiden säännöllinen harjaus. Nykysuositusten mukaan lastenhammastahnan (vähäfluorisen) käyttö aloitetaan jo ensimmäisten hampaiden puhjettua, mutta tahnaa laitetaan vain sipaisu. Vauva ei välttämättä ole harjaamisesta samaa mieltä ja asiasta sukeutuu helposti jokailtainen taistelu.

Suosittelen hankkimaan jo selvästi ennen hampaiden puhkeamista vauvalle oman hammasharjan. Se annetaan vauvalle ihmeteltäväksi iltatoimien yhteydessä ja yleensä harja päätyy suuhun - välillä harjakset ja välillä kanta edellä. Välillä harjaksia kannattaa myös muistaa kastella. Näin vauva totuttelee hammasharjan tuntuun suussa.

Hampaiden puhjettua otetaan käyttöön toinen harja. Vauvalle annetaan omansa käteen tavalliseen tapaan. Toiseen harjaan sipaistaan minimaalisesti tahnaa ja sillä vanhempi harjaa hampaat. Sitten vauva voi jatkaa taas oman harjansa imeskelyä. Näin on ainakin meillä ensimmäisen hampaan harjaus aloitettu sulassa sovussa. Se taitaakin olla jopa iltatoimien mieluisin osa!