Kantamisen voi aloittaa vaikka heti synnytyslaitoksella. Vastasyntynyt sidotaan liinaan pystyasentoon ja jalat "ulkona" liinasta. Kehtoasentoa ei enää suositella lainkaan.
Apua sidontojen harjoitteluun, liinan valintaan ynnä muuhun löytyy täältä (sivut tosin osin alhaalla tätä kirjoitettaessa). Voit tehdä treffit tukihenkilön kanssa tai käydä lainaamossa kokeilemassa liinoja, saamassa opastusta ja/tai vuokraamassa liinan tai repun pariksi viikoksi kotiin kokeiltavaksi hintaan 5 euroa/viikko. Eri vaihtoehtojen kokeileminen kannattaa, sillä samat asiat eivät sovi kaikille!
Jos olet nyt kuitenkin päätynyt siihen, että haluat kantaa vauvaasi liinalla, joka on aina sopivan kokoinen sekä kantajalle että kannettavalle toisin kuin reput, niin seuraavaksi on päätettävä muutama perusasia. Ensimmäinen kysymys on, haluatko trikooliinan, rengasliinan vai kudotun liinan.
Trikooliinassa monesti vetoaa se, että se sidotaan kokonaan valmiiksi ennen vauvan kyytiin laittoa. Jos vastasyntyneen käsittely hirvittää, tämä on iso plussa. Trikooliinan voi siis sitoa vaikka kotona valmiiksi, laittaa vauvan kaukaloon ja ajella kauppaan ja sujauttaa parkkihallissa vauvan kyytiin.
Trikoolinassa vauvan yli menee aina kolme kerrosta kangasta sen joustavuuden vuoksi ja siksi trikooliinassa tulee monelle kuuma. Lisäksi trikooliina sopii yleensä melko pienille vauvoille ja siinä 6-8 kilon paikkeilla moni alkaa kaivata liinalta lisää tukevuutta ja hankkii seuraavaksi joko kantorepun tai kudotun liinan.
Kudottuja liinoja on moneen lähtöön. Aloittelijalle sopivin materiaali on puuvilla, koska sitä on yleensä helppo käsitellä, kiristellä, solmia. Hamppu ja pellava tuovat tukevuutta ja viileyttä, mutta uutena voivat olla melko kankeita eivätkä kesyinäkään sovi kaikille. Bambu olisi myös pikkuvauvalle sopiva, hiukan viileämpi, mutta silti pehmeä materiaali. Silkkikin tuo tukevuutta ja villa joustoa, mutta puklaavan vastasyntyneen kanssa liinan on hyvä olla konepestävä.
Materiaalin jälkeen valitaan liinan pituus. Koko riippuu omasta vaatekoosta ja sidonnoista, joita haluat käyttää. Useimmille aloittelijoille suositellaan kokoa 6, joka tarkoittaa siis noin 4,7 metrin pituista liinaa. XS-M-kokoinen kantaja voi ostaa hiukan lyhyemmän, 5-koon (4,2m) liinan ja saa sillä tehtyä samat sidonnat. Isompi, XL+ -kokoinen kantaja ostaa ehkä mieluummin vielä pidemmän, koon 7 (5,2m). Myös jotkut pienemmät kantajat haluavat mieluummin pidemmän liinan, koska haluavat esimerkiksi tehdä yleensä taakse tulevan solmun eteen. Tai isompi käyttäjä pärjää lyhyemmällä liinalla tekemällä suositusta kietaisuristisidonnasta keskeytetyn version, eli solmimalla liinan jo vauvan pyllyn alle. Summa summarum: millä tahansa koista 5-7 pärjää, mutta jos et osaa päättää, ota koko 6.
Tähän väliin mainitsen rengasliinasta vaihtoehtona, sillä nekin ovat kudotuista liinoista tehtyjä, ne ovat lyhyempiä (n 2 metriä) ja toiseen päähän on ommeltu kaksi kantoliinarengasta. Vältä muovisia renkaita ja paksuja metallisia renkaita, joissa näkyy hitsaussauma, sillä hitsattu sauma voi pettää. Rengasliinaa on hyvä kokeilla ennen ostopäätöstä. Olkapääratkaisuja on erilaisia ja samanlainen ei sovi kaikille. Sanottakoon kuitenkin, että harvalle sopii topattu olka, vaikka se voi kuulostaakin houkuttelevalta. Laskostettu (pleated) tai laskostamaton (gathered) ovat hyviä vaihtoehtoja. Välimuotojakin löytyy, ns. hybrid, joka on reunoista laskostettu ja keskeltä laskostamaton. Rengasliinaan on nopea ja helppo laittaa vauva (tai taapero) kyytiin, eivätkä liinan päät viistä maata, kuten pitkässä liinassa. Rengasliinassa paino tulee kuitenkin vain yhdelle olalle, joten isompaa vauvaa ei millään jaksa tuntikausia rengasliinassa kantaa. Se sopii vastasyntyneestä taaperoihin tai tarvittaessa vaikka väsyneiden tai halipulaisten leikki-ikäistenkin lyhyisiin kantohetkiin.
Seuraavaksi liinan ostaja törmää nettikaupoissa ja Kantovälinekirppiksellä termiin neliöpaino. Se on kankaan paksuutta kuvaava termi, joka kertoo, paljonko neliömetri kangasta painaa. Yleisesti ottaen alle 200-230 g/m2 ovat ohuita, pikkuvauvoille sopivia liinoja. 240-280 g/m2 keskipaksuja ja 300g/m2 tuntumassa ja sen yli ovat paksut liinat, joilla yleensä kantaa jo yli kymmenkiloista vauvaa tai taaperoa. Nämä suuntaviivat pätevät puuvillaliinoihin, mutta jos mukana on esimerkiksi pellavaa, saattaa 230g/m2 liina olla hyvinkin taaperonkestävä.
Myös liinan kudonnalla on vaikutusta. Käsinkudotut tai ilmavammin konekudotut liinat ovat viileämpiä ja struktuurisempia kuin tiiviit jakardikudotut (jokin kaunis esittävä kuvio yleensä) liinat, jotka ovat litteitä, mutta tukevia.
Vielä yksi, ehkä jopa tärkein, ominaisuus on käsittelemättä. Liinan väri ja ulkonäkö! Yleensä ohjeeksi annetaan, että osta niin kaunis liina, että et voi jättää sitä kaappiin pölyttymään! Ja sitten toinen, koska tarvitset paksumman, kolmas, koska haluat kokeilla silkkiä, neljäs, koska käsinkudotulla on ihana kantaa ja viides, koska se oli vaan niin kaunis...
Apua, minkä liinan minä nyt sitten ostan, vaihtoehtoja on liikaa!
Osta koon 6 puuvillaliina, neliöpaino noin 230-250 g/m2, ilmavalla kudonnalla (esim. Didymos Indio, Vanamo Kide) tai litteämpi (esim. Yaro, Lenny Lamb). Mainitut ovat edullisempia vaihtoehtoja, käytettynä hiukan vielä edullisempia kuin uutena ja lisäksi käytetty liina on valmiiksi pehmentynyt eli kesyyntynyt. Jos ostat uuden, pese se pesuohjeen mukaan, silitä ja ota käyttöön, niin se pehmenee kyllä nopeasti.
